ESTEETTÖMYYS JA SAAVUTETTAVUUS LIIKUNNAN SUUNNITTELUSSA


Esteettömyys on laaja käsite, joka mahdollistaa ihmisen asumisen omassa kodissa sekä sujuvan osallistumisen työntekoon, harrastuksiin ja opiskeluun. Esteettömyydellä ei tarkoiteta pelkästään liikkumisen esteettömyyttä, vaan siihen liittyy myös näkeminen, kuuleminen ja kommunikointi. Esteettömyys toteutuu silloin, kun tila tai ympäristö on käyttäjälleen toimiva, turvallinen ja toiminnot siellä ovat helppokäyttöisiä. Esteettömässä tilassa käyttäjän on helppo päästä kaikkiin tiloihin ja kerroksiin.

Mietittäessä liikuntapaikkaa neurologiselle ryhmälle kannattaa kiinnittää huomiota paikan saavutettavuuteen, esimerkiksi kulkeeko paikallisliikenne paikan ohi ja minkälainen matka pysäkiltä on liikuntapaikalle. Liikuntapaikan pihalla tulisi olla liikuntaesteisen autopaikka/paikkoja ja kulkuväylien pintojen olisi hyvä olla tasaisia ja luistamattomia. Jos pihalla on tasoeroja, tulisi portaiden lisäksi vaihtoehtona olla myös luiska. Sisäänkäynnin tulee olla itsenäisesti saavutettavissa.

Ulko-oven lähettyvillä ei saa olla mitään sellaista, joka aiheuttaa kompastus- törmäys- tai putoamisvaaraa. Ulko-oven lähelle on hyvä sijoittaa penkki, jolla asiakkaat voivat odottaa mahdollista kyytiä. Ulko-ovelta tulee päästä pukuhuonetiloihin, wc-tiloihin ja liikuntatiloihin helposti. Mahdollisten korkeiden kynnysten ylittämiseksi on hyvä olla luiskat. Oviaukkojen tulee olla niin leveitä, että niistä mahtuu pyörätuolilla ja apuvälineillä kulkemaan.

Esteetön WC-tila on tärkeä olla olemassa liikuntapaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. WC-tila on esteetön, kun sinne pääsee pyörätuolilla vaivatta. Avustaja ja pyörätuolin käyttäjän tulee mahtua toimimaan siellä samaan aikaan. Tilassa tulee olla tukikahvoja, jotka helpottavat siirtymistä wc-istuimelle ja pois istuimen molemmin puolin. Hälytysjärjestelmä hälytyspainikkeineen kuuluu myös esteettömän wc:n varusteisiin.

Liikuntatilaan tulee päästä helposti pukuhuoneesta käsin. Oviaukkojen tulee olla tarpeeksi leveitä, vähintään metri, ja kynnykset tulee pystyä ylittymään vaivattomasti. Liikuntasalin ulkonevat rakenteet tulisi olla pehmustettuja sekä erotettu riittävällä kontrastilla muusta seinästä. Valaisimissa tulee tarvittaessa olla häikäisysuojat.

Kuntosaliryhmää järjestettäessä kannattaa tarkastella kulkureittejä salilla, jotta niistä mahtuu apuvälineille kulkemaan. Laitteiden pitää olla siten, että laitteet tai esimerkiksi niiden johdot eivät aiheuta törmäys- ja/tai kompastusvaaraa.

Vesiliikuntatiloissa lattioiden tulee olla märkänä luistamaton ja kulkuväylillä tulee olla käsijohteet. Pesutilassa peseytymisen tulee olla mahdollista myös istuen. Seinissä on hyvä olla pystysuuntaisia tukikaiteita. Kontrastit, kalusteiden sijoittelu ja valaistus ovat märkätiloissa erityisen tärkeitä. Saunaan pitää mahtua pyörätuolilla ja kiuas pitää suojata koko korkeudeltaan niin, ettei se aiheuta törmäysvaaraa ja siten palovammoja. Altaiden reunoilla tulee olla merkintä veden syvyydestä sekä lämpötilasta. Altaisiin tulee mennä loivat portaat ja siellä on hyvä olla myös allashissi tai -nostin. Allashuoneessa pitäisi olla seinillä mahdollisimman yhtenäiset kiinnitetyt käsijohteet. Myös altaiden reunassa olisi hyvä olla käsijohteet. Loiskekourun tulee viettää poispäin altaasta, jotta esimerkiksi pyörätuolit eivät vieri altaaseen.

Edellä on muutamia asioita mitkä tulee ottaa huomioon, kun suunnitellaan liikuntapaikkaa soveltavan liikunnan ryhmille. Usein asioita joudutaan soveltamaan paikan päällä, jotta se olisi saavutettavissa kaikille. Innovatiivisuus kunniaan!

 

LAKEJA JA ASETUKSIA

Yhdenvertaisuuslaki, ote pykälästä 15: 

15 § Kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi

Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Maankäyttö- ja rakennusasetus, ote pykälästä 53: 

53 § Liikkumisesteetön rakentaminen  

”Hallinto- ja palvelurakennuksen sekä muussa rakennuksessa olevan sellaisen liike- ja palvelutilan, johon tasa-arvon näkökulmasta kaikilla on oltava mahdollisuus päästä, sekä näiden rakennuspaikan tulee soveltua myös niiden henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai muutoin toimia on rajoittunut.”  

”Asuinrakennuksen ja asumiseen liittyvien tilojen tulee rakennuksen suunniteltu käyttäjämäärä ja kerrosluku sekä muut olosuhteet huomioon ottaen täyttää liikkumisesteettömälle rakentamiselle asetetut vaatimukset.”    

Lisää tietoa esteettömyydestä löytyy osoitteesta:

http://www.vammaisurheilu.fi/palvelut/materiaalit/esteettomyys > Kilpelä & Saari 2014: Liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyskartoitukset

LUE LISÄÄ MUITA:

www.esteeton.fi

Eskeli J. & Vuorio L. Kaikille soveltuvat tilat liikunnan mahdollistajana: uimahalliympäristön esteettömyyskartoitus. 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519721

Kilpelä N (toim.) ja Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry. 2013. Esteettömät sisäliikuntatilat. Tampere: Tammerprint Oy

Verhe I & Ruti M. Suomen Invalidien Urheiluliitto ry. 2007. Esteetön luontoliikunta. Opetusministeriö Rakennustieto Oy